Heinolan kirkossa avattiin 4. kesäkuuta Kastemekkonäyttely. Näyttelyn ovat koonneet kamarineuvos Kari-Paavo Kokki yhdessä opettaja Maila Pakarisen kanssa. Vauvat valkoisissa -näyttelyssä on esillä 52 Heinolassa käytettyä kastemekkoa. Näyttely on avoinna tiekirkon aukioloaikoina elokuun loppuun saakka.
Kokki oli vieraillut kesällä 2016 Tammisaaren kirkossa ja tutustunut siellä olleeseen ekonomi Satu Torstilan idean pohjalta toteutettuun kastemekkonäyttelyyn. Näyttelyidea Tammisaaressa sai suuren suosion. Näyttelyyn tuotiin 100 erilaista ja eri-ikäistä, eri perheiden ja sukujen kastemekkoa. Näyttely oli avoinna koko kesän ja saavutti laajan suosion asukkaiden ja turistivieraiden keskuudessa.
Lohjan seurakunnassa pidettiin kastemekkonäyttely myös viime vuonna. Muutamassa päivässä tarjottiin Lohjallekin lähes sata kastemekkoa. Muissakin seurakunnissa on ollut vastaavia näyttelyitä ja tammisaarelainen Satu Torstila on toiminut yhteistyökumppanina monille järjestäjille. Idean kastemekkonäyttelyistä on Satu Torstila luovuttanut Suomen evankelis-luterilaisille seurakunnille.
Näyttelyn juhlallisissa avajaisissa Heinolan kirkko oli täpötäysi, olihan ”näyttely kirkossa” jo suuren huomion arvoinen. Näyttelyn mekot koskettivat monia. Monet muistot olivat läsnä vuosikymmenien ajalta. Näyttelyn avajaisia täydensi kaunis lapsiaiheinen musiikki, josta vastasivat professori Jorma Hynninen ja kanttori Ursula Hynninen.
Kari-Paavo Kokki kertoi näyttelyn esittelypuheenvuorossaan kastemekkojen historiaa, kastemekko on lapsen ensimmäinen juhla-asu.
– Kastemekot ovat kauniita käsitöitä. Ne ovat usein perintömekkoja, jotka ovat kulkeneet suvussa useamman sukupolven ajan. Suvun mekkoihin on voitu kirjoa kastettujen nimet ja syntymäajat. Uusissa ja moderneissakin kastemekoissa on yleensä huomioitu perinteet. Kastemekkoihin liittyy paljon tunnetta, niitä on lainattu suvun jäsenille, mutta myös tuttaville.
Heinolan näyttelyssä yksi vanhimmista mekoista on vuodelta 1899, jossa kastettiin kastemekon lainaksi antaneen henkilön amerikansuomalainen isoisä. Yksi mekoista on ommeltu äidin morsiushunnun harsosta. Toisen mekon on ommellut käsityönopettajaksi opiskeleva äiti omasta ylioppilashameestaan. Siinä mekossa on kastettu 25 suvun lasta. Kastemekoissa on myös muotivirtauksia: 1970-luvulla lapset kastettiin itse virkatuissa kastemekoissa. Esillä on myös kastemekkoja, joita Heinolan seurakunnasta saa lainaksi.
– Kaikilla näyttelymekoilla on jokin linkki Heinolaan ja tarina kerrottavana. Näyttelyn tärkeä sanoma on myös nostaa esille kirkollisia toimituksia ja tietysti erityisesti kastetta. Näyttely juhlistaa lisäksi tänä vuonna vietettävää reformaation 500-vuotisjuhlavuotta.
Näyttelyssä on esillä myös Kari-Paavo Kokin oma kastemekko. Mekon osti hänen tätinsä Stockmannilta vuonna 1937. Mekkoa käyttivät Kari-Paavo Kokin vanhempi veli vuonna 1937 ja hän 1951.
Näyttelyn avajaisia kunnioitti läsnäolollaan myös kastemekkonäyttelyidean ”äiti” Satu Torstila. Kirkkokerra Simo-Pekka Rantala ja Kari-Paavo Kokki ojensivat hänelle Heinolan seurakunnan uudet historiateokset.
Muut Heinolan lapsiaiheiset kesänäyttelyt ovat kaupunginmuseon järjestämät Pienet piimäsuut, lapsen 100 vuotta Suomessa, kaupunginmuseossa. Taidemuseossa Vielä hetki lapsena, State of the Art – nykytaidetta valtion taideteostoimikunnan kokoelmasta.
Teksti ja kuva: Kalevi Peltola